Alustatalouden liiketoimintamallit osa 2 – miten Uberille kävi?
Kirjoitin huhtikuussa blogin, jossa väitin Uberin tuolloin tulossa olevan listautumisen osoittavan alustatalouden liiketoiminamallien tulevaisuuden suunnan. Nyt, kun listautumisesta on kulunut tasan kuukausi, voidaan tähän väittämään ottaa kantaa. Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä on toki syytä välttää.
En ole pörssianalyytikko, mutta missään nimessä Uberin listautuminen ja sen jälkeinen kuukausi eivät sujuneet yrityksen suunnitelmien mukaan. Ennen listautumista puhuttiin jopa 120 miljardin dollarin valuaatiosta. Listautumisannissa yrityksen arvo jäi ”vain” 76,2 miljardiin dollariin. Osakekurssin lasku heti ensimmäisenä päivänä 8% listautumishinnan alle osoittaa, että yrityksen listautumishinta arvioitiin tällöinkin markkinoilla liian korkeaksi. Tässä on villakoiran ydin. Yritysten, jotka tekevät jatkuvasti tappiota, on pystyttävä kuvaamaan selkeästi se, miten ne saavat rakennettua pitkällä tähtäimellä kannattavaa liiketoimintaa. Tässä sekä Uber että Lyft ovat selvästi epäonnistuneet.
Digitaalisia hyödykkeitä ja palveluita tarjoavat alustat toimivat hyvin erilaisella mallilla kuin Uberin kaltaiset yritykset, joissa palvelu perustuu reaalimaailman kohtaamiseen ja fyysisten resurssien hyödyntämiseen. Digitaalisessa maailmassa mainonta on dominoiva ansaintamalli Googlen ja Facebookin viitoittamalla tiellä. Uberin liiketoimintamallin perusta on houkutteleva; hyödynnetään alikäytettyjä resursseja ja mahdollistetaan niiden omistajille lisätulojen ansaitseminen helposti. Vaikka tarina on hyvä, haasteeksi näyttää muodostuneen toiminnan muuttuvien kustannusten suuruus. Nämä kustannukset ovat tehneet yrityksistä tappiollisia ja lupaus tulevaisuuden kannattavuudesta rapautuu jatkuvasti.
Edellisessä kirjoituksessani nostin esiin neljä aluetta, joilla onnistuminen on edellytys menestymiselle alustaliiketoiminnassa: Ylivoimainen arvolupaus sekä (1) palvelun tuottajille että (2) käyttäjille, (3) riittävän populaation saaminen arvoketjun molempiin päihin ja (4) datan tehokas hyödyntäminen. Uber on onnistunut kaikilla näistä osa-alueista hienosti, mutta silti liiketoimintaan liittyy monien mielestä liikaa epävarmuuksia. Nostan tuolle aiemmalle listalle vielä yhden asian: luottamuksen. Luottamus on keskiössä, kun etsitään majapaikkaa tai kyytiä vieraassa kaupungissa vieraan ihmisen tarjoamana. Yöpyminen huumeluolassa tai matka rattijuopon kyydissä kiinnostaa harvoja. Uber ja Airbnb ovat onnistuneet rakentamaan järjestelmän, jossa tämä luottamus syntyy, mutta tavalla, joka on synnyttänyt yhden keskeisen alustatalouden liiketoiminamallin haasteen: Ihannetilanteessa tuotot skaalautuvat todella voimakkaasti, mutta luottamuksen takaaminen aiheuttaa merkittäviä muuttuvia kustannuksia jotka ovat niin ikään skaalautuvia.
Kaikesta esittämästäni kritiikistä huolimatta en ole sitä mieltä, että alustatalouden liiketoimintamalli on lopullisesti rikki. En usko Uberin enkä edes Airbnb:n menestykseen pitkällä aikavälillä. Läpinäkyvyyden ja kestävän liiketoiminnan vaade on kasvamassa ja uskonkin että tulevat menestystarinat onnistuvat yhdistämään alustatalouden liiketoimintamalliin näitä elementtejä. Uskon blockchain-teknologioiden mahdollistavan digitaalisen luottamuksen rakentamisen kustannustehokkaasti niin, että se syntyy samaan aikaan kestäviä ja kannattavia liiketoimintamalleja.
Tommin intohimon kohteena ovat liiketoimintamallien muutos, liiketoimintaprosessien digitalisointi ja tuotekehityshankkeiden suunnittelu. Hän tuntee perusteellisesti pelien, suoratoistopalveluiden sekä mobiili- ja online-sisältöjen ansaintamalleihin ja jakeluun liittyvät seikat. Tommi on perehtynyt syvällisesti myös digitaalisiin ekosysteemeihin ja alustaliiketoiminnan haasteisiin. Koulutukseltaan Tommi on liiketoimintamallien muutoksesta väitellyt kauppatieteiden tohtori ja hän toimii ELY-keskuksen hyväksymänä Yritysten kehittämispalvelujen asiantuntijana Analyysi-palvelussa ja Konsultointi-palvelussa aihealueilla kasvu ja kansainvälistyminen ja tuottavuus ja digitalisointi.