Kiinnostus sisältöjen rahoittamiseen kasvaa

Tapahtumateollisuus edelleen kärvistelee koronan kourissa mutta luovalle alalle ylipäätään on hyviä uutisia: lisää rahaa on jaossa. Digitaalisten sisältöjen, erityisesti elokuvien ja tv-sarjojen, kulutus kasvaa samalla kun ihmisten ruutuaika lisääntyy kaikkiaan. Suuria yleisöjä tai kaupallisesti haluttuja kohdeyleisöjä kiinnostavien sisältöjen tuotantoon tulee lisää rahaa ja samalla sisältöjen jakelu laajenee kattamaan satoja maita.

Pääomasijoitusyhtiö IPR.VC on raivannut rahoituksen tietä ja nostanut sisältöihin sijoittamisen rimaa Hollywoodiin saakka. Amerikan yhteistyöstä koituu eurojen ohella monenmoista muutakin hyvää, kuten esimerkiksi viime kesänä Tampereen seudulla kuvattu Dual ja yhteistyötä myöhemmin jatkanut käsikirjoittamisen Master Class -koulutus.

Toinen rohkaiseva merkki rahoituspotin kasvusta on uusi elokuville ja sarjoille suunnattu Finnish Impact Film Fund, jonka taustalta löytyy mm. neljä säätiötä. Sijoittajia ovat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Saastamoisen säätiö ja Föreningen Konstsamfundet. Niiden mukaan tulo osaltaan kertoo siitä, että sisältöihin sijoittaminen nähdään kasvualueena ja merkityksellisenä toimintana. Sisältöjen kansainvälisten markkinoiden jatkaessa kasvuaan on todennäköistä, että sijoitusaktiivisuus sisältöihin tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa.

Rahoitusosaamisella on kysyntää

Lisäraha markkinoilla ei tee rahoituksen saamista yhtään helpommaksi. Päin vastoin, rahoituksen haun kotityöt pitää tehdä entistäkin huolellisemmin, koska kilpailu kiihtyy. Jos omasta piiristä uupuu rahoitus- tai muuta liiketoimintaosaamista, pitää sitä hankkia ulkopuolelta. Ammattimainen yrityksen liiketoimintasuunnitelma yksinään ei riitä, vaan rahoitettava sisältö on paketoitava kiinnostavaksi rahoitustuotteeksi, jossa tv-sarja tai elokuva on vain yksi lopputuloksista.

Elokuvan tekeminen on kallista kaikkialla. Pienessä maassa maksajia on vähemmän eikä pitkien teatterielokuvien tuottaminen Suomessa aiemmin ole juuri ollut mahdollista ilman mittavaa julkista tukea. Veikkauksen tuomien pelituottojen väheneminen näkyy jo kehittely- ja tuotantotukien määrissä ja alamäki jatkuu. Samaan aikaan kansainväliset jakelijat, kuten Disney, Netflix ja Amazon, ovat muuttaneet sisältöjen rahoitusmallia merkittävästi. Covid19-pandemia vain vauhdittaa jo vuosia sitten alkanutta jyrkkää muutosta elokuvien kulutuksessa: kuluttajat siirtyvät enenevässä määrin tilauspalveluiden pariin. Tuottajalla on oltava kieli keskellä suuta uusien rahoitusmallien viidakossa ja päättäjien on kehitettävä julkista tukirakennetta paremmin vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä.

Elokuvien levitys ja esitystoiminta on oleellinen osa niiden rahoitusta. Elokuvateattereiden ollessa suljettuja tämä rahoitusketjun ikkuna on kiinni. Muutokset elokuvien rahoituksessa ja esitysoikeuksien järjestyksessä ovat väistämättömiä. Samaan aikaan uudentyyppinen täysin digitaalisten sisältöjen markkina on auennut. Lohkoketjutekniikkaan perustuvassa NFT (non fungible token) -kaupankäynnissä vaihdetaan digitaalisten sisältöjen, kuten urheilu- tai konserttiklippien, alkuperäisvideoiden, tai virtuaalisten esineiden omistajuutta. Maksuvälineenä käytetään usein kryptovaluuttaa, esimerkiksi bitcoinia. Näin digitaalisuus on luonut taiteen ja kaikenlaisten sisältöjen uudet keräilymarkkinat. Onko tässä uusi markkinarako suomalaiselle sisällön tuottajalle tai jakelijalle?

Tilauspohjaisen kulutuksen kasvu vähentää portinvartijoita kun kuluttajalla on suora pääsy sisältöihin. Tästä seuraa se, että entistä enemmän on ajateltava loppukäyttäjää ja tämän katsomiskokemusta; ensisijainen asiakas on sisällön katsoja, ei sen välittäjä.

Meillä DMF Business Designissa on pitkä kokemus moninaisista luovan alan rahoituskuvioista. Ota yhteyttä kun kaipaat kompassia ja karttamerkkejä rahoitusviidakossa suunnistamiseesi.