Kiitoksen ällistyttävä voima

Kiitoksella on tutkitusti mahtava psykologinen voima.

Kiittäminen ja kiitollisuus ovat kuitenkin niin värittyneitä termejä, ettei niitä juuri businesskielessä viljellä, etenkään suomeksi. Ehdottaja palkitaan viistolla katseella: mihin lie hurahtanut. Pehmoa vähintään.

Kiitollisuutta voi lähestyä myös kovien liiketoimintafaktojen kautta. Kiitoksen voi nimittäin valjastaa toimintaa ohjaavaksi voimaksi. Tässä esimerkkejä:  

1. Asiakasymmärrys vaatii ihmisymmärrystä. Se ei ole B2B eikä B2C vaan H2H-osaamista, human to human. Ihmisymmärrykseen liittyvät myös tunteet ja niiden ilmaiseminen.

2. Onhan se nyt aika paljon helpompaa myydä uudelleen samalle asiakkaalle kuin etsiä aina uusia. Kannattanee siis tehdä asiakkaalle eri tavoin kaikissa kohtauspisteissä selväksi, että arvostamme häntä, ja olemme kiitollisia siitä, että hän on valinnut meidät.

3. Strategiatyö on muuttumassa jatkuvaksi, toimintaympäristön ja sisäisiin muutoksiin heti reagoivaksi yrityksen yhteiseksi toimintamalliksi. Ketterä ja kevyt tapa tehdä töitä yhdessä nojaa luottamukseen, ei kontrolliin. Kiittäminen on tärkeä osa muutoksen johtamista ja yhteisen uuden kulttuurin luomista. 

4. Liidien nurturointi kuulostaa monen markkinoijan korvissa asianmukaisemmalta kuin asiakkaiden hoivaaminen, huomion osoittaminen ja lämmitteleminen kohti kauppaa. Se, että asiakas kokee olevansa tärkeä ja tervetullut, on osa nurturointia.

5. Sano suoraan, älä oleta. Kiittäjä luulee ilmaisseensa sen suoraan mutta vastaanottaja ei ymmärrä, että häntä on kiitetty. Mietipä vaikka kehityskeskusteluja. ”Varmasti olen kiittänyt!” vs.” No et ole ikinä kiitosta sanonut!” Kiitosta ei kannata säästää vain joulujuhliin eikä läksiäisiin.

Kiitollisuus todellakin vahvistaa kiittäjän suhdetta kiitettävään. Kunhan – ja tässä vielä viimeinen fakta – kiitetään oikein: ei omista lähtökohdista ja kiittäjästä käsin (kiitos, että minä sain sinusta uuden lukijan) vaan kiitetyn lähtökohdista. – Kiitos kun käytit aikaasi tämän lukemiseen!