Podcastit ja yritysviestintä

Videoon perustuvat sisällöt jatkavat vahvana kaikilla jakelualustoilla. Samalla on mielenkiintoista havaita, että videon kasvu ei syö audiota, vaan erilaiset äänisisällöt lisääntyvät ja samalla ne saavat uusia muotoja.

Äänikirjojen suosio räjähtänyt: olemme vuoden kuluessa nähneet yli sadan prosentin kasvun äänikirjojen myynnissä. Samaan aikaan painettujen kirjojen markkina on kasvanut vain muutaman prosentin verran.  Viime vuonna Suomen myydyin kirja oli äänikirja. Teos on ruotsalaisen käyttäytymistieteilijän Carl-Johan Forssén Ehrlinin kirjoittama Kani, joka tahtoi nukahtaa. Kyseessä on meditatiivinen satu, joka nukuttaa niin lapsen kuin aikuisenkin. Nykyaikana iltasadutkin kuunnellaan yhä useammin erilaisilta laitteilta.

Radio-ohjelmien podcast-jakelu on kasvanut. Pääsyy on ajan siirto, eli ”AOD, audio on demand”, jolloin radio-ohjelman voi kuunnella itselleen parhaaksi soveltuvana ajankohtana. Myös tiivistäminen ja parhaiden palojen poiminta on mahdollista radiopodcasteissa, tavoitteena on jälleen kuulijakunnan laajentaminen.

Podcasteissa houkuttaa tekemisen ja jakelun helppous: podcasteja voi tehdä kuka vain (ja tekeekin), seurauksena on liki rajaton kirjo aiheita ja toteutustapoja. Usein podcastit ovat hyvin henkilökohtaisia ja niiden sävy on jutusteleva. Toinen ryhmä on käsikirjoitetut ja loppuun asti mietityt sisällöt, joissa ilmaisu on paljon tiiviimpää. Podcastitkin hakevat uusia muotoja ja tulevaisuudessa meille vakiintunee esimerkiksi äänikolumnin tai audiopakinan muoto.

Yritysviestinnässä podcastit ovat usein täydentävän sisällön roolissa; niillä halutaan vahvistaa yrityksen perusviestiä. Podcastien sisältö on usein luonteeltaan epävirallista ja podcasteilla halutaan tavoitella kuulijoita, joita perinteisillä viestikanavilla ei tavoiteta. Tästä loistava esimerkki on suojelupoliisin Supodi, joka lupaa kertoa tarinoita, joita muualta ei kuule. Edistyksellinen veto kohti avoimuutta, täytyy myöntää. Brändätysssä yritysviestissä on myös tärkeää, että kuulija tietää, kuka sisältöä tuottaa ja mistä vinkkelistä podcastin teemaa käsitellään.

Digitaalisen markkinoinnin yhteisö IAB on käsitellyt podcasteja sisältömarkkinoinnin keinona viime vuonna julkaisemassaan oppaassa Podcast mainonnasta.

Tarinallisuus on minkä tahansa sisällön vahvuus. Oleellista on myös se, miten tarinat kerrotaan. Kuinka puhuttelet kuulijaasi? Käytätkö puhekieltä, slangia? Saako podcastissa kiroilla? Millainen huumori istuu äänimaailmaan?

Vastaus näihin pohdintoihin kytkeytyy takaisin yrityksen viestintästrategiaan, jossa valitaan aina käytettävissä olevat parhaat keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Podcastit ovat loistava lisä viestinnän työkalupakkiin, kunhan vain ymmärretään, mitä haluamme kertoa ja kenelle. Podcast toimii vasta kun se tavoittaa kuulijan oikeassa kohdassa sillä polulla, jossa yritys pyrkii vaikuttamaan asiakkaaseensa tai tulevaan asiakkaaseen.

Kuulijan tarpeiden ennakointi täytyy osata yhdistää sisältöön. Tähän tarvitaan käyttäjädataa, jota eri jakelualustat keräävät kuuntelusta. Kuulijadataan perustuu sitten sisältöjen jatkokehitys, jossa huomioidaan palaute. Podcast-sarjan aihevalintojen suosion vertailu, yksittäisten kuunteluiden kestot ja muu kuulijapalaute, esimerkiksi some-keskustelut, tarjoavat suuntia, joihin podcast-sisältöjä sitten voi räätälöidä ja kehittää edelleen. Kokeilemalla oppii. Podcast-sarjan jokaisen jakson kohdalla on mahdollisuus kehittää sisältöä ja muotoa vastaamaan sarjalle asetettuja tavoitteita.

Me DMF Business Designissa olemme ottaneet podcastit yhdeksi lisäkeinoksi tavoittaa asiakkaamme. Podcasteilla tarjoamme yhden uuden väylän ymmärtää liiketoiminnan muotoilua ja siten paremmin palvella loppukäyttäjiä. Jos haluat keskustella asiasta lisää, ota yhteyttä. Autamme mielellämme.

Kuuntele Podbean-palvelussa