Sata ja yksi neuvoa innovatiivisempaan työkulttuuriin
Miten niin innovatiivisuudesta on tullut uusi musta? Kokeilepa hakusanaa työpaikkailmoituksissa: kokeiluhetkellä yhteensä lähes 700 kpl vaatii innovatiivisuutta työnhakijalta tai työyhteisö ilmoittautuu itse sellaiseksi. Kesätyöpaikoista johtajanpesteihin, alalla jos toisellakin.
Tämä on järkeenkäypää. Innovaatioiden katsotaan kasvattavan tuottavuutta ja kilpailukykyä ja lisäävän sekä yhteisöjen että yksilöiden hyvinvointia.
Innovatiivisuus ei ole vain yksilöiden ominaisuus vaan sitä syntyy vuorovaikutuksessa. Eikä yhden innovaattorin rekrytointi onnistu, jos kulttuuria ei muuteta – mitenkäs se kannettu vesi pysyikään kaivossa. Ja jos työyhteisössä innovaatioita ei tunnisteta tai niistä palkita, tai ajatteluun ei ole ylipäänsä aikaa, on turhaa odottaa uusia avauksia tai ideoita, innovaatioista puhumattakaan.
Netti on pullollaan 10 ways to boost innovation -ohjelistoja. Yhteenlaskettuna loistavia neuvoja saa hetkessä useita kymmeniä. Ensimmäisenä on usein oivallus, että innovatiivisuus on jotakin sellaista, jota yleensäkin halutaan tavoitella. Asian työstäminen vie jo eteenpäin.
Jos olet tosissasi, halu uuden työkulttuurin rakentamiseksi pitää olla yhteisön arvoissa, näkyä visiossa, olla reititetty strategiassa. Siihen pitää olla tilaa toimintasuunnitelmassa, työyhteisön designissa, johtamisessa, esimiestyössä, prosesseissa, työtavoissa, tavoitteissa, tehtävänkuvissa, palkkioissa, koulutuksessa, rekrytoinnissa, niin puheissa kuin käytännöissäkin.
Ihmisten erilaisuutta pitää vaalia, ja erilaisia ihmisiä pitää törmäyttää yhteen. Ongelmia pitää voida nostaa esiin, ja erilaisia ratkaisuehdotuksia pitää kuulla ja käsitellä. Esimiesten pitää olla käytettävissä. Yhteisön pitää sietää epäonnistumisia ja mieluiten juhlistaa niitä. Innovatiivisuuteen sanotaan tarvittavan luovuutta ja herkkyyttä – ovatko nämä läsnä yhteisösi arjessa?
Katse pitää nostaa omasta navasta, itsestä, firmasta, toimialasta, tuotteesta ja tavoista ulospäin. Asiakkaisiin, uusiin asiakkaisiin, heidän tiedostettuihin ja tiedostamattomiin tarpeisiinsa, markkinan ja teknologian muutoksiin, uuteen kilpailuun, toisille aloille. ”Kyllä, mutta”:n sijaan pitää sanoakin ”kyllä, ja”. Tuttujen palikoiden laittaminen uuteen järjestykseen tuottaa erilaisen lopputuloksen. Kyseenalaista ja muuta itse oma toimintasi ennen kuin joku muu tekee sen.
Joko sait sata neuvoa kasaan? Ehkä tämä kaikki tuntuu liian suurelta ja möhkälemäiseltä? Sitten tarvitset vain yhden neuvon: aloita jostakin.
Jos tarvitset apua, sitä on saatavilla. Jos tarvitset rahoitusta innovaatioihin, katso esim. Business Finlandin tarjoamat mahdollisuudet. Jos tarvitset sparrauskaveria, soita vaikka meille.
Liisa yhdistää työssään ihmisymmärrystä, strategista näkemystä ja operatiivista osaamista. Liisan kokemus kattaa digitaalisen median, myynnin ja markkinoinnin lisäksi palvelumuotoilun ajattelumallit ja käytännön. Muutosjohtaminen, mahdollisuuksien hyödyntäminen ja liiketoiminnan kasvattaminen kiinnostavat Liisaa, jonka kokemuksesta ja osaamisesta on hyötyä sekä strategisissa että operatiivisissa hankkeissa. Liisa on myös suosittu kouluttaja. Ennen business designer -yrittäjyyttään Liisa on toiminut johtajana useilla eri toimialoilla kuten media-, matkailu-, it- ja markkinointialalla.