Uber näyttää suunnan alustatalouden liiketoimintamalleille
Maailman suurin majoitusyritys ei omista yhtään hotellia eikä maailman suurimmalla taksifirmalla ole yhtään ajoneuvoa. Alustatalouden paradigma on lyönyt itsensä kunnolla läpi viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka toimintamalli ei varsinaisesti ole uusi. Taidehuutokauppa on klassinen esimerkki alustatalouden liiketoimintamallin hyödyntämisestä. Huutokaupan organisoija kerää hyvän maineensa avulla lupaavien taiteilijoiden töitä myyntiin ja rahakkaita taiteenystäviä niitä ostamaan toimien itse alustana kaupankäynnille. Vastaavia esimerkkejä on lukuisia, mutta vasta digitaalisessa ympäristössä jakamistalouteen perustuva alustatalouden liiketoimintamalli on noussut kulttimaineeseen. Facebook, Amazon ja Alibaba ovat omilla alueillaan osoittaneet sen tuovan myös taloudellista menestystä. Viimeisten vuosien aikana polttopisteeseen ovat nousseet Airbnb:n ja Uberin kaltaiset fyysisten resurssien käyttöön perustuvat palvelut
Markkinat tuntuvat arvostavan näitä edelläkävijöitä. Airbnb:n valuaatio oli viimeisimmän osakevaihdon aikana 35 miljardia dollaria ja Uberin ennustetaan tavoittelevan 120 miljardin dollarin markkina-arvoa tulevassa listautumisannissaan. Molempiin palveluihin kohdistuu valtavat odotukset, mutta yritysten todellisen arvon näemme vasta sitten, kun niiden liiketoiminta kääntyy voitolliseksi. Uber teki vuonna 2018 1,8 miljardia dollaria tappiota ja sen markkinaodotukset katsovatkin kauas tulevaisuuteen. Varoittavana esimerkkinä on Uberin kilpailija Lyft, joka listautui maaliskuun lopulla ja jonka kurssi on pudonnut noin 25 prosenttia listautumishinnasta. Myös Lyftin liiketoiminta on vahvasti tappiollista.
Skaalautumisen näkökulmasta alustatalouden liiketoimintamalli on äärimmäisen houkutteleva, koska muiden resurssien välittäminen skaalautuu todella hyvin. Liiketoimintamallin rakenne on kuitenkin hyvin monimutkainen perustuen onnistumiseen seuraavilla neljällä osa-alueella:
- Ylivoimainen arvolupaus palvelun tuottajille, jotka tarjoavat resurssejaan alustan kautta
- Ylivoimainen arvolupaus loppukäyttäjille, jotka ostavat tuottajien resursseja alustan kautta
- Kyky kerätä ja hyödyntää dataa niin, että se hyödyttää sekä tuottajia että loppuasiakkaita
- Palvelun onnistunut lanseeraus uusilla markkinoilla niin, että sille saadaan riittävä populaatio sekä tuottajia että loppuasiakkaita verkostovaikutusten aikaansaamiseksi.
Jos yritys menettää otteen missä tahansa edellä mainituista neljästä osa-alueesta, onko koko liiketoimintamalli uhattuna. Näiden yritysten kilpailuetu perustuu datan hyödyntämiseen, koska muut liiketoimintamallin elementit on melko helppo kopioida.
Miksi Uber on niin merkittävä juuri nyt? Yritys on listautumassa toukokuussa 2019 ja annista ennustetaan ennätysmäisen suurta. Tulevat kuukaudet näyttävät, onnistuuko Uber listautumisessaan ja pitääkö osake pintansa. Jos sen kurssi lähtee laskuun samaan malliin kuin Lyftin osakkeelle on käynyt, on koko alustatalouden uskottavuus vaakalaudalla. Tähän asti sijoittajat, Uber-kuljettajat ja palvelun käyttäjät ovat luottaneet alustatalouden mallioppilaaseen. Listautumisdokumenteista käy kuitenkin ilmi, että Uber subventoi kuljettajia todella paljon suhteessa tuottoihin, mutta tästä huolimatta kuljettajien vaihtuvuus on suurta. Tämä indikoi sitä, että yrityksen liiketoimintamallissa ei ole kilpailijoihin nähden merkittävää eroa. Nähtäväksi jää se, pystyykö Uber kääntämään toimintansa kannattavaksi, vai onko alustatalous tässä kontekstissa sittenkin liiketoiminnallinen utopia. Nimimerkki ”Horsesatemymoney” oli lukenut Uberin listautumisesitteen kriittisesti ja esitti yhteenvedon kommenttina Financial Timesin uutiseen. Suosittelen jokaista lukemaan sen ennen kuin laittaa säästöt Uberin osakkeisiin.
Kirjoittaja on Digital Media Finlandin konsultti ja väittelee 10.5. LUT yliopistossa kauppatieteiden tohtoriksi liiketoimintamallien muutokseen liittyen.
Tommin intohimon kohteena ovat liiketoimintamallien muutos, liiketoimintaprosessien digitalisointi ja tuotekehityshankkeiden suunnittelu. Hän tuntee perusteellisesti pelien, suoratoistopalveluiden sekä mobiili- ja online-sisältöjen ansaintamalleihin ja jakeluun liittyvät seikat. Tommi on perehtynyt syvällisesti myös digitaalisiin ekosysteemeihin ja alustaliiketoiminnan haasteisiin. Koulutukseltaan Tommi on liiketoimintamallien muutoksesta väitellyt kauppatieteiden tohtori.