Tv-inventaarien kehittäjät ja haastajat
Liikkuvan kuvan markkinoiden kehityksestä puhuttaessa huomion keskipisteeseen nostetaan yleensä perinteisten lineaaristen tv-toimijoiden ja Netflixin kaltaisten suoratoistopalveluiden välinen kilpailu. Sen sijaan sosiaalisen median palvelujen rooli jää tässä mittelössä helposti katveeseen.
Esimerkiksi Facebook on perustanut äskettäin osana Watch-palveluaan videohautomon, johon se on kutsunut tusinan verran erilaisia tuotanto- ja kustannusyhtiöitä kuten BuzzFeedin, Viacomin ja Condé Nestin. Ideana on yhdistää tällaiset toimijat ja kirjava joukko tubettajia, näyttelijöitä ja muita kuuluisuuksia. Facebook on valmis maksamaan julkisuudessa olleiden tietojen mukaan jopa 200 000 dollaria per ohjelma lähinnä USA:n markkinoille suunnatuista short- ja mid-form-tuotannoista.
Toisin kuin Netflix, Facebook ei nimeä näitä videoita Facebook Original -leimalla vaan saa rahansa vastineeksi vain lyhytaikaiset esitysoikeudet, minkä jälkeen tuottajat voivat hyödyntää videoita haluamallaan tavalla muilla alustoilla. Facebook haluaa tällä tavoin motivoida tuottajia tekemään mahdollisimman koukuttavia ja korkealaatuisia videoita, jotka puolestaan vastineeksi sitouttavat katsojia mahdollisimman hyvin Facebookin eri palveluihin.
YouTube on puolestaan erottanut ensi kertaa YouTube TV:n inventaarin sen emopalvelusta. Vielä vuosi sitten se oli vain yksi Google Preferred -kampanjoiden inventaarilähde, mutta nyt sitä tarjotaan USA:ssa mainostajille jo erillisenä. Yksi selkeä tavoite on tarjota mainostilan ostajille ns. cord cutters -kohderyhmää, jota perinteinen tv-inventaari ei enää tavoita. YouTuben suurimpana haasteena on ko. ryhmän skaalaaminen tarpeeksi suureksi suhteessa perinteiseen tv-inventaariin.
Perinteisen tv:n ja suoratoistopalvelujen ohella some-palvelut siis yhtäältä hakevat uudenlaisia tuotanto-, mainonta- ja sitouttamiskonsepteja, ja toisaalta pyrkivät haastamaan suoraan perinteisiä tv-toimijoita ja heidän inventaarejaan. Vaikka lyhyellä aikavälillä nämä eivät välttämättä heilauta ainakaan Suomen kaltaisen pienen maan markkinatilannetta, jokaisen alan toimijan on kuitenkin syytä seurata kehitystä tarkasti erityisesti pienempien erityisryhmien tavoittamisen osalta.
Tämä blogi on julkaistu aiemmin IAB:n sivuilla