”Kestävyys on kallista”

Tämän toteamuksen kuulee toisinaan, kun keskustelee yritysten kanssa kestävyydestä ja yritystoiminnan vastuullisuudesta. Monet yritykset näkevät valitettavasti kestävyyden vielä vain ylimääräisenä kulueränä, eikä mahdollisuutena löytää uutta kasvua bisnekseen.

Kestävyyden toimet jaotellaan perinteisesti koskemaan ympäristöä, ihmistä ja taloutta. Näistä ympäristöasiat ovat tutuimpia; ilmaston lämpenemisestä ja lajien katoamisesta ei kukaan voi olla tietämättä tänä päivänä. Taloudellinen kestävyys liittyy yritysten strategiaan, jossa tavoitellaan kasvua mutta ei millä tahansa hinnalla. Kestävä kasvu tarkoittaa raaka-aineiden ja kaikkien resurssien käyttöä siten, ettei luonnonvaroja tai ihmisiä riistetä. Taloudellinen kestävyys kietoutuu suoraan luonnonvarojen riittävyyteen ja sosiaaliseen kestävyyteen.

Sosiaalinen kestävyys on keskeinen yritysten menestystekijä, joka näkyy monin eri tavoin. Kaikkien ihmisten tasa-arvo ja tasapuolinen kohtelu ovat voimistuva vaade, ja siitä on yritykselle suoraa ja välillistä hyötyä. Kestävyydestään tunnetut yritykset houkuttelevat uusia työntekijöitä ja erityisesti työmarkkinoiden kaikkein osaavimmat ihmiset usein valitsevat työnantajansa näiden edustamien arvojen perusteella, yksinkertaisesti koska he voivat. Hyvä työnantaja tarjoaa mahdollisuuden kestävyyden kelkkaan kiipeämiseen.

Kestävyys ja vastuullisuus, joita usein käytetään synonyymeina, eivät ole mikään ”one trick pony”, vaan olennainen osa koko yrityksen strategiaa. Kestävyyden tulisi näkyä kaikessa tekemisessä organisaation kaikilla tasoilla. Välttämätöntä on yrityksen ylimmän johdon sitoutuminen kestävyyteen, koska kestävyyden tulee perustua yrityksen arvoihin. Viherpesulla on lyhyet jäljet; kestävyydestä ulospäin kertomisen pitää perustua faktoihin, ei liioitteluun tai toiveajatteluun.

Kestävyyttä voidaan todentaa mm. lukuisilla erilaisilla sertifioinneilla. Usein nämä tarjoavat yritykselle tilaisuuden johdonmukaisesti kehittää kestävyyttä ja luontevan tavan myös kertoa siitä ulkopuolisille, asiakkaille ja sidosryhmille. Erilaiset vastuullisen toiminnan listaukset voivat myös toimia tiedostavan kuluttajan sisäänheittäjänä.

Esimerkiksi Tampere-talo sai ensimmäisenä pohjoismaisena kongressikeskuksena Joutsenmerkin vuonna 2014. Tarkoitus on, että toimintaa parannetaan jatkuvasti, siksi Joutsenmerkin kriteereitä tiukennetaan kolmen-viiden vuoden välein. Tampere-talon Joutsenmerkki uusittiin kesäkuussa 2022 ja Tampere-talo on Suomen ensimmäinen energiankäytöltään hiilineutraali kongressi- ja konserttikeskus, – ainutlaatuinen myyntilupaus kerrassaan.

Kestävien tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Samalla kilpailu kuluttajien huomiosta kovenee ja yrityksiltä vaaditaan uusia tapoja toteuttaa kestävyyttä toiminnassaan ja viestiä siitä ulospäin. Myös kaivataan uusia innovaatioita siitä, miten yritykset voivat auttaa toisiaan kestävyydessä ja löytää uusia yhteistyön muotoja.

Kestävyydellä on hintalappunsa. Toisaalta maapallon pelastaminen ei voi olla huonoa bisnestä. Sen tekemättä jättäminen on.

DMF Business Design oli mukana tekemässä alkuvuodesta 2022 Business Finlandin julkaisua Luovien alojen kestävyyshyödyt. Opas on luettavissa täältä.